Autoliikenteen läpimurto alkoi 1920-luvulla- pirssit paalulle Seinäjoella                     

Autoliikenne käynnistyi sodan aiheuttamasta pysähdystilasta vaivalloisesti. Autojen ja nimenomaan henkilöautojen tuonti oli aina vuoteen 1923 asti pientä, pienempää kuin esimerkiksi vuonna 1913. Vuonna 1923 Suomen henkilöautoista 705 oli kaupungeissa, maaseudulla niitä ei riittänyt edes yhtä joka pitäjään. Tämä näkyi tietysti myös vuokra-autoliikenteessä. Varsinainen autoliikenteen läpimurto alkoi vuonna 1923, jolloin maahan tuotiin lähes tuhat henkilöautoa.

Vuosina 1923-28 maahan tuotiin kaikkiaan noin 24 500 henkilöautoa. Kuudessa vuodessa, 1922-28, Suomen henkilöautokanta kasvoi vähintään viisitoista- kuusitoistakertaiseksi.

Autokannan huiman kasvun myötä myös vuokra-autoilu, sellaisena kuin se nykyään ymmärretään, starttasi matkaan ennätysvauhdilla. Kymmenluvun kallistuessa lopuilleen Etelä-Pohjanmaalla tuskin oli pitäjää, jonka teillä vuokra-autot eivät olisi huristelleet.

Missä pitäjässä, minä vuonna ja kenen toimesta "vuokra-autoilun uusi tuleminen" alkoi? Tähän ei ei voida antaa täysin vedenpitävää vastausta. Vuokra-autoilu käynnistyi hyvin samoihin aikoihin useassa pitäjässä. Kaikki eivät liioin ilmoitelleet matkaanlähdöstään sanomalehdissä, osalle riitti pieni plakaatti kyläkaupan seinässä tai puhelintolpan kyljessä, toiset taas hoitivat tiedottamisen puskaradion välityksellä.

Varhaisimmat tiedot Etelä-Pohjanmaalta tulevat Seinäjoelta. Yllättävää sikäli, kun tiedetään paikkakunnan autoistumisen laahanneen ympäröivään maakuntaan nähden jälkijunassa vai pitäisikö sanoa perävaunussa.

Mitä todennäköisemmin tämä paikkakunnan ensimmäinen varsinainen vuokra-autoilija oli Eemeli Rintamäki (1892-1980). Hän oli mennyt talvella 1922 Nikolajeffin autokouluun Helsinkiin ja sen käytyään yritys oli tiedustellut, olisiko Etelä-Pohjanmaalla pitäjää, mihin he voisivat sijoittaa vuokra-auton.

Rintamäki oli ehdottanut Seinäjokea. Näin Rintamäestä tuli palkattu kuljettaja Nikolajeffin Buic-autoon Seinäjoella. Palkkaa hän sai 5 markkaa päivältä. Rahan arvosta saa jonkinlaisen käsityksen , kun vertaa summaa esimerkiksi kyydin hintaan Ilmajoelle, joka maksoi 2 markkaa. Rintamäki puikkelehti Buickillaan maakunnan teillä ilmeisesti vuoteen 1929, tuolloin hän ainakin sai ajokortin ammattimaista autoliikennettä varten ja ryhtyi harjoittamaan vakinaista kuorma-autoliikennettä Peräseinäjoella.

Eemeli Rintamäki lienee saanut hoitaa yksin Seinäjoen kyytimarkkinoita parin, kolmen vuoden ajan, sillä seuraavat merkinnät vuokra-autoliikenteen harjoittajista tulee vuodelta 1925. Tällöin paikallislehdessä autoaan vuokra-ajoon tarjosi F. Vainionpää. samoihin aikoihin ajot aloitti Frans Kankaanpää. Viimeistään kolmen vuoden päästä Seinäjoella kurvaili jo kymmenkunta pirssiä, kymmenluvun vaihtuessa autojen lukumäärä paalulla oli kivunnut toiselle kymmenelle. paalulle alkoi ilmaantua ilmeisesti helpon rahan toivossa kuristelevia harrastajiakin, ainakin menopelien todella hepposesta kunnosta päätellen. Toukokuussa 1927 pidetyssä ajoneuvotarkastuksessa nimittäin neljältä autonomistajalta otettiin ajolupa pois. Viranomaisten mukaan autot olivat siksi huonossa kunnossa, "että niitä ei enää voi käyttää yksityisajoonkaan saatika sitten vuokra-ajoon". Vuosi toi tullessaan toki hyvääkin ammattiinsa vakavasti suhtautuville autoilijoille. Mainittuna vuonna pystytettiin Seinäjoelle ensimmäiset Autoasemat. Arkikielessä pirssi- ja taksikopeiksi kutsutut tilat rakennettiin kauppatorin eli Jaakontorin laitaan Pollarin talon päädylle sekä asema-alueelle, asemakonttorin ja rautatieravintolan väliin. Kauppatorin pirssikoppiin asennettiin myös puhelin.

Seinäjoen pirssimiesten 1920-1930-lukujen henkilögalleriaan kuuluivat edellä mainittujen lisäksi ainakin Edvard Kätkä, Eeli Ujainen, Matti Virta, Arvo Nuottajärvi, Eino Nuottajärvi, Ilmari Perttula, Arvo Valtonen, Rurik Vilhunen, Olavi Lund, Toivo Hirvijärvi, Väinö Hirvijärvi, Aarne Sarpo ja Toivo Kankaanpää.

Vuokra-autoja Seinäjoen kauppatorilla 1930-luvun alkuvuosina.

Seinäjoen Seudun Ammattiautoilijat, vuokra- ja kuorma-autoilijain yhteenliittymä perustettiin vuonna 1945. Suurin muutos järjestötoiminnassa koettiin vuonna 1960, kun vuokra- ja kuorma-autoilijain viisitoista vuotta jatkunut avioliitto purettiin ja osapuolet lähtivät omille teilleen. Pirssimiehet ottivat nimekseen Seinäjoen Seudun Taksiautoilijat ry.

Eino Nuottajärvi, Salomon Annala ja Toivo Hirvijärvi Valtionkadun pirssikopilla Seinäjoella 1940-luvulla.

"Pois alta, auto tuloo/ Aki Mäki"

ILKKA Torstai huhtikuun 8. päivänä 1971

Osa Seinäjoen taksimiehistä ja komeasta autorivistöstä uuden taksiaseman edustalla. Miehet vasemmalta lukien Toivo Jalonen, Veikko Roos, Martti  Pihlajaniemi, Tauno Pihlajaniemi, Kauko Peltola, Mikko Rintamäki ja Mikko Kortteenperä   

Tiedättekö, kuka on Seinäjoen tehotiskaaja? En  minäkään tiennyt ennen eilistä, mutta kyllä se kerralla selvisi, tuntuu olevan todellinen tehomies tuo taksimies, keilamestari Martti Hirvijärvi. Taksimiesten uusiin tiloihin tutustuessani tarjottiin talon puolesta hyvät kahvit. Joku siinä yllytteli Hirvijärven Marttia kahvinkeittoon, mutta mies meinas, ettei hän ole koskaan kotonakaan keittänyt eikä tee sitä nytkään: -Mutta astiat minä kyllä tiskaan. Ja hyvin tiskasikin. Välillä teki keikan autollaan ja jatkoi tiskaamistaan. Oli todellinen tehotiskaaja!

VANHASTA KOPPEROSTA LOISTOTILOIHIN

Tuo ylläoleva ei suinkaan ollut pääasia käynnilleni. Seinäjoen taksimiesten pää Martti Pihlajaniemi haastoi tutustumaan uusiin tiloihin ja lupasi kertoilla alansa kuulumisia. Kun tässä on vuosikymmenet voinut seurata Seinäjoen taksimiesten oloa ja eloa, niin on syytä korostetusti todeta, että nyt vasta ovat miehet päässeet oikeaan paikkaan. Runsas kaksikymmentä vuotta sitten saivat taksimiehet oman pienen kopperonsa vanhan aseman ulkorakennusten tuntumaan. siinä kyyhöteltiin kesää talvea enemmän tai vähemmän tyytyväisinä. Koppero ei ollut suinkaan niitä parhaimpia majapaikkoja, oli kostea, kylmä ja joskus taas liiankin lämmin. Kun uutta asemaa ryhdyttiin rakentamaan saivat autoilijat pakata hyntteensä ja siirtyä "tilapäistaksiinsa", jonka he pystyttivät Rajakadun ja Kalevankadun kulmaukseen aseman puoleiselle alueelle. Ja siitä sitten on siirrytty uuden uutukaisiin tiloihin. - Olemme erittäin kiitollisia Seinäjoen kaupunginjohdon ja nimenomaan kaupunginjohtaja Olavi Pihan toiminnalle uuden taksiaseman aikaansaamisessa, kertoi Martti Pihlajaniemi. Kaupunginjohtajan aloitteesta jo 1967 otettiin meihin yhteys ja tiedusteltiin, olemmeko kiinnostuneita taksiaseman tilojen saamisesta tulevasta linja- autoasemarakennuksesta. Esisopimus tehtiin ja lupauduimme vuokraamaan tilat linja-autoasema kiinteistö Oy:lta. Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa huomioitiin toivomuksemme ja niin olemme nyt tiloissa, jotka ovat erinomaisia. 

Seinäjoen taksimiehillä on käytettävissään erittäin keskitetyssä liikennekompleksissa - rautatieasema, linja-autoasema ja posti- todella asiallinen ja hyvä paikka- 35 m² tilat, johon sisältyy paitsi päivystyshuonetta erillinen lepohuone viisine vuoteineen (kalusto on tosin vasta tulossa), suihkuhuone ja keittiönurkkaus. Pirssimiehet vakuuttivat yhdestä suusta, että  heillä on nyt todella asiallinen ja hyvä paikka,  

joka yhä tehostuu, kunhan kesällä varsinainen alue kestopäällystetään. Yhteydet sekä rautatieasemalle että linja- autoasemalle ovat välittömät ja lisäksi on hyvä näkyvyys paikoitusalueella oleviin autoihin. 

18 TAKSIAUTOILIJAA SEINÄJOELLA

-- Meillä on tällä hetkellä 18 taksiautoilijaa Seinäjoella, kertoi Martti Pihlajaniemi. Joka  päivä niistä päivystää Törnävän pirssissä klo 7-22 kaksi ja 3 viettää vapaapäivää. Muut ovatkin täällä sitten ansiossa. Vahvuus on pysynyt jo kymmeniä vuosia miltei samana, sillä viimeisen parin vuosikymmenen aikana on lukumäärä lisääntynyt vain kahdella. 

VEIKKO ROOS JA VEIKKO TUOMINEN PITKÄIKÄISIMMÄT

Siinä tarinoidessamme selvisi, että pisimmän taksikauden ovat nykyisistä autoilijoista suorittaneet Veikko Roos ja Veikko Tuominen, jotka ovat olleet yli 20 vuotta taksi- ajureita. Martti Pihlajaniemeltä täyttyy 20 vuotta ja velimies Tauno Pihlajaniemi on päässyt 17 vuoteen. -- Liekö keskeisellä paikalla vaiko taksiaseman uutuudella ansionsa, mutta ajot ovat lisääntyneet ilahduttavasti, kertoili Martti Pihlajaniemi. Ja kuin hänen sanojensa vahvistukseksi vajaan tunnin sisällä oli hetkiä, jolloin pirssissä ei ollut yhtään autoa, kaikki olivat ajossa. Tällaiset tapaukset luonnollisesti ovat harvinaisia, mutta osoittavat kuitenkin, että määrättyjen junien saapuminen jne ovat lisäämässä pirssin tarvetta. Tämä kaikkihan on erittäin miellyttävä toteamus. 

NAISOSASTO KOULUTTAJANA JA LAHJOITTAJANA

-- Ammattikuntaamme ajatellen on todella taksiaseman tiloihin syytä kaikkialla kiinnittää entistä vakavampaa huomiota. Meidän asemalla olot ovat erinomaiset, mutta kun huomioidaan lisääntyvä päivystys, ovat tilat monen paikkakunnan taksiaseman kohdalla puutteelliset. Erikoisen iloisia olemme paitsi lepohuoneesta myöskin suihkuhuoneesta, jonka merkitys ilmenee vasta kesähelteiden saavuttua. Ihmetellessäni keittiökalusteiden asiallisuutta mainitsivat taksimiehet, että heillä on toista vuotta toiminut erittäin pirteä naisosasto. -- Naisosasto tutustutti meidät keittiön "salaisuuksiin" so uuteen sähkölieteen sekä kuivaus- ja astiakaappeihin, joihin he lahjoittivat sekä ruoka- ja kahvikaluston. Ja johan tuossa alussa tuli sanottua, että tiskaajia ja kahvinkeittäjiä, oikein korkeinta luokkaa, tuntuu miehissä jo olevan riittämiin. 

EI VIELÄ ULATAKSIIN

-- Oletteko suunnitelleet ulataksiin siirtymistä? -- Tämäkin on huomioitu taksi- asemallamme. Jo rakennusvaiheen aikana asennettiin katolle ula-antenni ja vedettiin sisään johdot. Kuitenkin tuntuu siltä, ettei ainakaan vielä hetkeen tule ulataksia Seinäjoelle. Todennäköisintä se on uuden keskussairaalan rakennusten  valmistuttua. Silloin ilmeisesti tarvitaan jo myöskin ulataksia.

  NUKUTTIN JÄÄKASAN VIERESSÄ

Martti Pihlajaniemi muisteli, miten siinä entisessä taksihuoneessa kovana pakkas- talvena voi yöpäivystyksessä joko jäätyä selkä tai tulla "pöksyt märiksi". Hän oli ollut edesmenneen Väinö Hirvijärven kanssa päivystysvuorossa. Siinä lattialla maatessa ja sähkölämmityspatterin huolehtiessa siitä, että nurkkiin muodostuneet jäät alkoivat sulaa, hän totesi housujensa kastuvan -- ulkopuolelta. Jää oli sulanut ja kasteli kamppeita. Pihlajaniemi herätti kaverinsa ja kehoitti tunnustelemaan housun persustaa, josko niinkuin olisi kastunut, jolloin tämä totesi: "Aivan on märkänä housut. Mutta kyllä tämä sittenkin koto-olot voittaa".

HALKOJA KAMIINAAN MATKAN VARRELTA

Jo edesmennyt Heikki Vierula muisti kerran matkansa varrella, että pirssin kamiinaan piti tuoda halkoja. niinpä hän lastasi tien varrelta jonkun pinosta etu- penkin selkänojan tasolta halkoja. Ottaessaan seuraavaa kyytiä Vierula unohtikin halot autonsa takaosaan. Asiakas koetti kömpiä autoon ja jutteli ajurille, että kuinkas tämä lattia on näin korkealla, johon Vierula rauhalliseen tapaansa: Ei sen korkeampi oo kuin ennenkään. Selvisihän se sitten, että halkopino siellä lattiaa nostaa.

LAPUALAISET ISTUIVAT AUTON LATTIALLA

Eino Nuottajärvi oli aikoinaan kuljettanut autossaan renkaita. Tämän johdosta hän oli jättänyt huoltoasemalle autonsa takapenkin. Siinä kiireessä tuli pari lapualaista miestä pyytämään kyytiä Lapualle. Eino kohteliaana miehenä avasi autonsa oven, muttei muistanut koko takaistuinta. Miehet kömpivät kärryyn ja niin lähdettiin kohti Lapuaa. Siellä sitten maksettiin ja kiiteltiin makuuvaunupaikasta. Miehet olivat istuneet ja maanneet auton lattialla. Missäpä muualla, kun ei ollut autossa istuintakaan. 

Seinäjoen taksissa on vain korkealuokkaisia taksimiehiä ja saman luokan kulkuvälineitä. He ovat joka suhteessa ajan tasalla ja tarjoavat maan parhaiten keskitetyltä taksiasemaltaan asiakkaille joustavan ja turvallisen kyytin. 

                                              VELU

Jaska Ala-Hallila uuden taksiaseman lepohuoneessa , pitkän reissun jälkeen ottamassa pieniä nokosia.

Kauppalan autot saivat siirtyä keskustan taksiasemalle Seinäjoen tullessa kaupungiksi vuonna 1960, jolloin taksiasemalle hankitusta puhelimesta otettiin tilaukset vastaan. Ulalaitteet saatiin autoihin vuonna 1975, jolloin perustettiin Ula-osuuskunta.